Uusi tutkimus viittaa siihen, että tekoäly heikentää kriittisiä ajattelutaitoja – eikä tämä yllätä opetusalan ammattilaisia lainkaan.
”Aivojen surkastuminen todellakin tapahtuu, ja se on ilmeistä”, toteaa Floridan Atlantin yliopistossa toimivan Center for the Future Mind -keskuksen perustaja, tohtori Susan Schneider. ”Kysykää keneltä tahansa humanistisen tai yhteiskuntatieteen professorilta, ja he kertovat, että opiskelijat, jotka vain heittävät tekoälyyn kehotteen ja luovuttavat paperinsa, eivät opi.”
Tekoälyn vaikutus aivojen toimintaan paljastuu
MIT:n Media Lab -tutkijat selvittivät, että tekoälyavusteisesti esseitä kirjoittaneet henkilöt näyttivät vähemmän aivoaktiivisuutta tehtävää suorittaessaan, sitoutuivat tekstiin heikommin ja tulivat aikaa myöten laiskemmiksi kirjoitusprosessissa.
Tutkimukseen osallistui 54 oppilasta 18–39-vuoden ikäisiä, jotka jaettiin kolmeen ryhmään: tekoälyä (ChatGPT) käyttäviin, Googlea käyttäviin ja ”pelkkiin aivoihin” luottaviin. Heidän tehtävänään oli kirjoittaa neljä SAT-essettä neljän kuukauden aikana.
Tutkijat seurasivat osallistujien aivojen toimintaa EEG-koneella ja havaitsivat, että tekoälyryhmällä oli heikoimmat aivovasteet kirjoittaessa sekä alhaisemmat ohjauskyvyt ja keskittymistasot.
Oppilaat käyttävät tekoälyä yhä räikeämmin
Neljän sessioiden aikana ChatGPT-ryhmän osallistujat alkoivat käyttää tekoälyä erilailla. Aluissa he pyysivät yleensä laajaa ja minimaalista apua, kuten rakenteen suhteen. Tutkimuskauden lopulla he olivat todennäköisemmin kopioimassa ja liittämässä kokonaisia tekstikatkelmia.
Murphy Kenefick, lukion kirjallisuudenopettaja Nashvillestä, kertoo nähneensä omalla silmällä, kuinka oppilaiden ”kriittinen ajattelu ja keskittymiskyky ovat tuhoutuneet tekoälyn vuoksi”.
”Ongelma on erityisen suuri esseiden kanssa, ja se on taistelu jokaisessa tehtävässä”, Kenefick kertoi. ”Olen saanut siitä oppilaita kiinni noin 40 kertaa, ja kuka tietää kuinka monta kertaa he ovat päässeet pälkähästä.”
”Sieluttomia” tekstejä ja unohtuvia oppilaita
Tutkimuksessa ”pelkkiin aivoihin” luottaneella ryhmällä oli aivokuvauksissa ”vahvimmat ja laajimmat verkostot”, jotka osoittivat lisääntynyttä aktiivisuutta luovuuteen, muistiin ja kielenkäsittelyyn liittyvillä aivoalueilla. He myös kokivat enemmän sitoutumista, tyytyväisyyttä ja omistajuutta työhönsä.
”Tekoälyn käytön ja kriittisten ajattelutaitojen välillä on vahva negatiivinen korrelaatio, ja nuoremmat käyttäjät ovat riippuvaisempia tekoälytyökaluista ja siten heikommilla kognitiivisilla suorituksilla”, tutkijat varoittavat. ”Vaikutus ulottuu akateemisista asetelmista laajempaan kognitiiviseen kehitykseen.”
Kun ChatGPT-ryhmää pyydettiin uudelleenkirjoittamaan aiemmat esseesä, he muistivat niitä huonoimmin, mikä viittaa heikompaan muistisitoutumiseen verrattuna muihin ryhmiin.
Opettajien kokemukset kertovat karua kieltä
ChatGPT-ryhmän esseet olivat myös yksitoikkoisempia, minkä vuoksi esseitä arvioineet englannin opettajat luonnehtivat niitä ”sieluttomiksi” – ilmiö, jonka opettajat ympäri maan kertovat nähneensä yleistyvän.
Robert Black, joka jäi viime viikolla eläkkeelle AP- ja IB-historian opettajan tehtävistään Canandaiguassa, New Yorkissa, kuvaili uransa kahta viimeistä vuotta 34 vuoden jälkeen ”painajaiseksi ChatGPT:n vuoksi”.
”Kun jäivät kiinni, lapset vain kohauttivat olkapäitään”, Black sanoo. ”He eivät edes ymmärrä, miksi se on väärin tai miksi kirjoittaminen on tärkeää.”
Black myös huomauttaa, että tekoäly on vain pahentanut aiempaa vajoavan taitotason kehitystä, jonka hän laskee älypuhelinten piikkiin: ”Jopa ennen ChatGPT:ä oli vaikeampaa saada heitä ajattelemaan kirjoitustaan – suunnittelemaan, järjestämään ja laatimaan. Nyt siitä on tullut täysin turhaa.”
Kriittinen ajattelu vaarassa – mutta kielto ei ole ratkaisu
Psykologi Jean Twenge, kirjoittaja teoksesta ”10 Rules for Raising Kids in a High-Tech World” (”10 sääntöä lasten kasvattamiseen huipputeknisessä maailmassa”), on samaa mieltä, että tekoäly on vain yksi lisämurros oppimisessa Z- ja Alpha-sukupolville.
Hän huomauttaa, että kansainväliset matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden standardoitujen testien tulokset ovat olleet laskussa jo vuosia, minkä hän selittää pandemialla sekä älypuhelinten ja sosiaalisen median yleistymisellä.
”Tekoälyn myötä akateeminen suorituskyky todennäköisesti laskee entisestään, koska opiskelijat, jotka käyttävät säännöllisesti tekoälyä esseen kirjoittamiseen, eivät opi kirjoittamaan”, Twenge sanoo Postille. ”Kun et opi kirjoittamaan, et opi ajattelemaan syvällisesti.”
Tutkimuksen vetäjänä toiminut MIT:n Media Labin tutkimusasiantuntija Nataliya Kosmyna kertoi Time Magazinessa, että ”kehitysvaiheessa olevat aivot ovat suurimmassa vaarassa”.
Vaikka Uuden Etelä-Walesin yliopiston tekoälyinstituutin päätutkija Toby Walsh pitääkin tutkimuksen tuloksia pelottavina, hän myös varoittaa opettajia kieltämästä tekoälyä suoraan.
”Meidän täytyy muistaa, että tässä on myös suuria mahdollisuuksia. Olen itse asiassa uskomattoman kateellinen siitä, mitä opiskelijoiden käytössä on nykyään”, Walsh sanoo, muistellessaan, kuinka hänen 15-vuotias tyttärensä käytti äänitekoälyä kyselemään ranskankielisiä kysymyksiä apunaan. ”En usko, että meidän pitäisi kieltää tekoäly.”
Hän kuitenkin lisää: ”Huolenaihe on se, että tekoäly ylittää ihmisälyn, ei siksi että tekoäly paranee, vaan siksi että ihmisäly heikkenee.”
Kenefick puolestaan kuvittelee oppilaidensa reagoivan tutkimustuloksiin välinpitämättömästi: ”Heitä ei kiinnosta. He haluavat vain numeron. He eivät näe mitään todellista kannustinta kehittää hyödyllisiä taitoja. Se on erittäin huolestuttavaa.”
Lähde: Nypost
GIPHY App Key not set. Please check settings